Ryhmätehtäviä part viiskymmentä

Tunnistatko Facebookin vaarat?  
Pelialan pienyritys aikoo käyttää Facebookia markkinointiin ja kaikilla yrityksen jäsenillä on lupa käyttää sivustoa ja julkaista materiaalia oman mieleen mukaan.
Facebookissa vikana on se, että tieto ei saa olla salaista. Kaikki tieto voi levitä mihin tahansa, joten paljoa yksityisiä asioita ei kannata jakaa. Sivustolle voi myös kommentoida kuka tahansa ja mitä haluaa, kuten linkkejä yms. Sivuston pitäisi olla asiallinen ja kieliopillisesti oikein. Sivun pitäisi olla aktiivinen jatkuvasti joten sitä pitäisi aktiivisesti viedä eteenpäin koko ajan. Julkaisujen pitäisi olla yhtenäisiä, rakentaa firman brändiä asialliseen malliin.

Googlen tietosuojakäytäntö.
Google kerää tietoja joita olet antanut ja mitä olet hakenut/katsonut. Tietoja käytetään mahdollistamaan parempaa ja yksityiskohtaisempaa palveluita, kohdennettua mainontaa ja osuvimpia hakutuloksia. Google tiliä käyttävät palvelut käyttävät samoja tietoja. Nimeä ja kuvaa voidaan käyttää mainoksissa ja muissa kaupallisissa yhteyksissä. Jakamis- ja yksityisyysasetuksia voidaan rajoittaa, mikäli sen osaa ja muistaa tehdä.
Tietoja voidaan jakaa jos on antanut luvan tiedon jakamiseen, eli aina kun käytät googlen tuotetta, annat luvan omien tietojesi käyttöön. Tiedot voidaan jakaa verkkotunnuksen järjestelmänvalvojille.

Haittaohjelmat
Haittaohjelma on tietokoneohjelma, jonka tarkoituksena on aiheuttaa ei-toivottuja tapahtumia koneessa tai järjestelmässä. Luokitellaan leviämisen, tekemisen ja muiden asioiden mukaan. Yleisin haitta on tietojen hävittäminen. Monistaa itseään ja leviää koneesta toiseen. Yleensä tulee jonkin tiedoston mukana eli tarvitsee isännän. Yleensä kaksi toimintavaihetta: Kopioiden levittäminen itsestään ja aktivoituminen.
Mato aiheuttaa haittaa tiedonsiirtokapasiteetissa ja se leviää koneesta toiseen automaattisesti ilman käyttäjän toimenpidettä.
Troijalainen aiheuttaa haittaa avaamalla takaportin, se usein naamioituu viattomaksi ohjelmaksi. Troijalainen voi tehdä tuhoja jättämättä mitään jälkiä.
 Takaovi ohittaa normaalit tietoturvamekanismit ja sallii vieraan luvattoman pääsyn tietokoneelle. Sen avulla ulkopuolinen henkilö voi ottaa koneen laittomasti haltuunsa, jolloin hän pystyy hallitsemaan konetta eriasteista riippuen siihen asennetun ohjelman ominaisuuksista.
Vakoiluohjelma kerää tietoja koneesta ja sen käyttäjästä ilman suostumusta ja välittää ne jollekin toiselle. Asentuu koneeseen yleensä jonkin ilmaisohjelman mukana. Vakoiluohjelma on harvoin yksin, koska kone on alttiimpi myös muille haittaohjelmille. Aiheuttaa koneessa usein ei toivottua käytöstä ja järjestelmän toiminnan heikentämistä.
Rootkit: käytetään yleensä muiden haittaohjelmien piilottamiseen. Ohjelman avulla hakkerit pystyvät esim. varastamaan tietoja, tekemään palvelunestohyökkäyksiä tai piilottamaan aikaansaannoksensa. Kaikki ohjelmat eivät ole haitallisia itsessään vaan niitä käytetään hyväksi.
Vuoden 2013 arvioi oli yli 600 miljoonaa haittaohjelmaa maailmalla.


Käyttäjä on tietoturvallisuuden heikoin lenkki. Miksi? Kerro esimerkkejä.
Nettihuijaus on yleensä netin kautta tapahtuvaa tietojenkalastelua tai rahallisia huijausyrityksiä. Huijaussähköpostit hämäävät käyttäjää antamaan tiedon kyselijälle henkilökohtaisesti arkaluontoista tai tietoteknillisesti kriittistä tietoa. Huijaukset leviävät helposti eteenpäin sähköpostin avaamisen jälkeen. Mainokset ja kyselykaavakkeet voivat kerätä käyttäjän tietoa vääriin käyttötarkoituksiin. Käyttäjän tuleekin olla harkitseva mihin omia tietojansa levittää. Haittaohjelmat ovat ohjelmia, jotka on suunniteltu aiheuttamaan tietynlaista haittaa tietokoneeseen tai tietojärjestelmässä. Haittaohjelmat on yleensä piilotettuina erilaisiin tiedostoihin tai naamioituina muissa tietokoneohjelmissa.
Tietoturva riippuu vahvasti käyttäjän perehtyneisyydestä riittävään turvallisuusetikettiin. Käyttäjän tulee ottaa turvallisuus huomioon tietojärjestelmän lisäksi myös laitteiston fyysisellä tasolla. Käyttäjän tulee huomioida salasanojen säilyttämisen riskit ja yksityisten tiedostojen salaus ennakoivalla toiminnalla.
Arkaluontoisten tietojen tulostaminen yhteisillä tulostimilla ja tulosteiden unohtaminen laitteeseen on yllättävän yleistä. Sosiaalisten medioiden profiilit saattavat sisältää paljonkin tietoa henkilöstä ja tulisikin miettiä, mikä on tarpeellista jakaa muille. Yleisillä paikoilla keskusteleminen ja puhelimeen puhuminen saattaa myös olla riskialtista, kaikkea ei kannata kovaan ääneen puhua. Monet ohjelmat ovat englanniksi, eli kaikki eivät välttämättä ymmärrä mihin ovat suostumassa. Tietojen kryptaaminen: Luottamuksellisten kansioiden ja tiedostojen salaaminen on tapa suojata niitä luvattomalta käytöltä. Salaaminen on hyödyllinen turvatoimi fyysisiä ja verkon kautta tehtäviä hyökkäyksiä vastaan. Salauksessa käyttäjän tulee ottaa huomioon minkälaista ohjelmistoa käyttää. Virusturva on hyvä olla käytössä ja päivitettynä, yleiset virustorjuntaohjelmat auttavat käyttäjää tunnistamalla urkintaohjelmia ja vahvistaa palomuuritoimintoja. Käyttäjän tulee tarkistaa tietokone säännöllisin aikavälein.

Onko kameravalvonta henkilötietojen käsittelyä?
On, jos yksityishenkilö on tunnistettavissa kameran kuvasta ja äänestä. Jos ääntä ei tallenneta, ei kuvaaminen ole henkilötietojen käsittelyä. Omana tapauksena on myös kameravalvonta omassa yksityisiin tarkoituksiin. Kameravalvonnan tulee olla selkeästi tiedotettava. Tarkkaa määritelmää ei siitä ole missä kameravalvontaa harjoitetaan, mutta pitää olla selkeä toimintasuunnitelma ja siitä pitää selkeästi tiedottaa. Kameravalvonnan tallennetta ei saa luovuttaa muille, eikä se saa olla avoimesti jaossa. Porraskäytävässä tallentaminen on sallittua, jos sillä voidaan todistaa rikosepäilyjä.
Työpaikalla saa olla kameravalvontaa, mutta sillä ei saa valvoa yksittäisiä työntekijöitä. Kameralla varmistetaan turvallisuus, omaisuuden suojaaminen ja yleisesti rikoksien ehkäiseminen.