keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Etätehtävä

23.9.2015 Etätehtävä

Tekninen tietoturva: käytetään turvaamaan elektronisia laitteistoja ja ohjelmistoja, jotta niissä ei ole tietoturvallisia puutoksia. Tietoturvaa täytyy miettiä heti laitteistoja ja ohjelmistoja hankittaessa, joiden turvallisuutta lisätään salasanojen ja käyttäjätunnuksien avustuksella. Salasanat ja käyttäjätunnukset eivät ole kaikista varmimpia turvallisuustekijöitä, joten esimerkiksi palomuurit, sekä käsiteltävän tiedon kryptaaminen ovat hyviä vaihtoehtoja. Laajemmat tietoverkot jotka ovat yhteydessä lähiverkkoon, on syytä turvata mahdollisimman hyvin.

Fyysinen tietoturva on esimerkiksi suljetussa tilassa olevat tietokoneet ja laitteet. Suljetulla tilalla varmistetaan, ettei kukaan pääse käsiksi kovalevyihin, koneisiin tai muihin tallennusmedioihin.

Hallinnollisella tietoturvalla tarkoitetaan työntekijöiden ja organisaation jäsenten riittävää tietoturvaosaamista. Työyhteisössä kaikkien täytyy ymmärtää, että salasanoja pitää käsitellä erittäin huolellisesti. Salasanoja tai muita tunnuksia ei saa kirjoittaa lapulle, tai säilyttää asiattomien henkilöiden ulottuvilla. Huolellisen tietoturvan avulla halutaan pienentää ulkopuolisten mahdollisuutta läpäistä organisaatioiden tietoturvajärjestelmiä ja vähentää tietoturvavuotoja.


Henkilöstöturvallisuudella
 tarkoitetaan sitä, että turvataan työntekijöiden ja henkilöstön tallennetut tiedot organisaatiossa. Tietoturvan lisääminen ja siihen perehdyttäminen vähentää tietoturvallisia riskejä. Tavoitteena on, ettei työntekijä tietämättömyyden, huonon motivaation tai pahantahtoisuuden vuoksi pääse muuttamaan tai tuhoamaan tietoa, tai mahdollista jonkun ulkopuolisen käyttämään sitä. Henkilöstöturvallisuuden pääpainona on välttää riskit ennakkoon.

Järjestelmäturvallisuus jaotellaan neljään kategoriaan: laitteisto-, ohjelmisto-, tietoliikenne-, ja käyttötoimintojen turvallisuus.
 
Ohjelmistoturvallisuus, Tietokoneiden ja ohjelmien suojaaminen. Tavoitteena on varmistaa ohjelmien luvallisuus, estää laiton kopiointi ja käyttö, rekisteröidä ohjelmat ja hallita lisenssejä.

Tietoliikenneturvallisuus, Suojataan dataverkoissa liikkuvan tiedon eheys, luottamuksellisuus ja saatavuus. Dataverkoiksi lasketaan kaikki tiedonsiirtokanavat, joita yritys käyttää sähköisen informaation liikuttamiseen paikasta toiseen.

Käyttötoimintojen turvallisuus, 
Tietokoneiden ja verkon aktiivilaitteiden päivittäisen käytön turvaaminen, eli laitteiden ylläpito, huolto ja valvonta.

Laitteistoturvallisuus, Verkon aktiivilaitteiden ja tietokoneiden toiminnan varmistaminen ja varautuminen esimerkiksi sähkösyötön katkoksiin.


maanantai 21. syyskuuta 2015

Pilvipalveluiden käyttö

16.9.2015

Voiko pilvipalveluja käyttää?

Sain tehtäväksi selvittää, voiko pilvipalveluja käyttää. Aluksi voidaan avata itse kysymystä ja miettiä sitä vähän erilaisesta kulmasta: Miksei pilvipalveluja voisi käyttää?

Pilvipalvelut (cloud computing) ovat tietotekniikan resurssipalveluja, jotka toimivat verkkoyhteyden välityksellä. Resurssipalvelut tarjoavat tietojenkäsittely-, tallennus-, että tietoliikennepalveluita. Palvelussa usean käyttäjän kesken jaettuja tietoteknisiä resursseja tarjotaan tietoverkon yli. Pilvipalvelun voi käsittää laajana, esimerkiksi nykyiset Some-palvelut (Facebook, twitter yms.) voisivat hyvinkin kuulua pilvipalveluihin, koska niitä tarjotaan verkkoyhteyden ylitse.

Käsittelen itse tässä tekstissä vain ja ainoastaan tallentamiseen ja ohjelmien käyttöön tarkoitettuja pilvipalveluita. Nykyisin pilvipalveluja käytetään esimerkiksi sähköpostien kanssa ja muun muassa Microsoft Outlook tarjoaa tallennustilat ja ohjelmat selaimen kautta käyttöösi. (Wordin ja Powerpointin käyttö on mahdollista ja tiedostoja voi tallentaa Microsoft Onedriveen.) Yleisesti pilvipalvelut ovat ilmaisia kuluttajille (paitsi jos haluat laajentaa pilven kokoa, silloin palveluntarjoaja antaa sinulle mahdollisuuden maksaa uudesta tilasta), mutta yrityksien käyttämät pilvipalvelut maksavat. Yrityksien käyttämät pilvipalvelut eroavat jonkin verran kuluttajien käyttämistä palveluista.
Pilvipalvelut helpottavat tiedostojen tallentamista ja ne saadaan helposti käyttöön, eikä sinun tarvitse käyttää muistitikkua tai muita tallennusvälineitä. Tietysti aina on syytä varmuuskopioida kaikki tärkeät tiedostot fyysiselle kovalevylle, jos jostain syystä pilvipalvelu pettää ja menetät tiedostosi. Pilvipalveluita voi käyttää normaaliin tiedostojen tallentamiseen, mutta henkilötietojen kanssa pitää olla paljon tarkempi.

Onko henkilötietojen tallennus pilveen suotavaa?

Jos pilveen tallennetaan henkilötietoja, tulee huomioida henkilötietojen käsittelyyn liittyvät säännökset ja miettiä mihin kyseiset henkilötiedot menevät, kun niitä tallennetaan pilveen. Pilvi ei koskaan ole turvallisin vaihtoehto, koska pilvipalveluihin on pääsy helppoa niin kotikoneelta, kuin työpaikalta. Varmuutta pilvipalveluiden turvallisuudesta ei koskaan ole ja sen takia pilveen tallennetut henkilötiedot voivat olla vaarassa joutua vääriin käsiin. Yleisesti pilvipalveluiden tarjoajat ovat panostaneet turvallisuuteen ja esimerkiksi yrityksien voivat valita mihin maahan heidän tallentamansa tiedot ja data menevät. Muun muassa Microsoftin tarjoamat pilvipalvelut tallentavat tietosi joko Amsterdamiin tai Dubliniin.
Pilvipalvelun käytön näkökulmasta henkilötietojen käsittely on ulkoistamista ja esimerkiksi alihankkijoiden avulla rekisterinpitäjä voi käyttää suorittamaansa toimenpiteitä, joita hän on itse oikeutettu käyttämään. Ulkoistamisella voi laajentaa rekisterinpitäjän oikeuksia tai sivuuttaa asetettuja velvoiteita. Rekisterinpitäjän tulee sopimusteitse määritellä ulkoiselta palveluntarjoajalta hankittavat toimenpiteet ja valvottava sopimuksen noudattamista.

Pilvipalvelujen haasteet liittyvät usein säännöksiin henkilötietojen siirrosta Euroopan talousalueen ulkopuolelle sekä henkilötietojen käsittelyn tietoturvallisuudesta huolehtimiseen. Esim. Euroopan komission ja Yhdysvaltojen välisen Safe Harbor- järjestelyyn ilmoittautuneen yhdysvaltalaisen yrityksen välillä. Rekisterinpitäjällä on aina vastuu henkilötietojen suojaamisesta, joka kattaa myös alihankintana hankitut toimet. Rekisterinpitäjän tulee ennen tietojenkäsittelyn ulkoistamista varmistua siitä, että käytättävä palvelu on tietoturvallinen. Tämä edellyttää ulkoistamiseen liittyvien riskien arvioimista. Kysymys on aina tapauskohtaisesta harkinnasta, kun arvioidaan onko pilvipalvelun käyttäminen suotavaa vai ei.

Artikkeli: Pilveen vai ei? Selvitä ennen kuin siirrät!

Luin tietosuoja-verkkolehdestä Antti J. Laguksen kirjoittaman tekstin siitä, mitä rekisterinpitäjä voi tallentaa pilveen. Kaikki tieto ei tietysti sovi pilveen ja rekisterinpitäjän täytyy olla tietoinen henkilötietoja käsittelevistä lainpykälistä. Asiakkaiden on syytä tietää mihin heidän tietonsa tallennetaan. Artikkelissa Lagus lainaa Hannu Järvisen lauseita ja Järvisen esimerkissä on, että normaali lehtikauppiaan luoma asiakasrekisteri ei ole suuri ongelma tietojen tallentamisen kanssa, mutta korkean teknologian yritystä hän kehottaisi miettimään tarkkaan ja harkitusti, haluaako se siirtää liikesalaisuuksiaan ja muita tärkeitä tietoja pilveen.
Kaikki tiedot on syytä jakaakin kolmeen erilaiseen kategoriaan: yksityiseen, julkiseen pilveen ja hybridiin. Hybridimallissa osa pilvipalveluista pidetään omilla palvelimilla ja osa ostetan julkisesta pilvestä. Suojaustasojen kanssa on syytä olla todella tarkkana, jotta tärkeät tiedot eivät vahingossakaan lipsahda vääriin käsiin.
Rekisterinpitäjä on aina vastuussa henkilötietojen suojaamisesta. Perusasiana on varmistaa, että tietojen suojaus on kunnossa. Pilvipalveluissa ongelmallista on se, että rekisterinpitäjän on vaikeaa, jopa mahdotonta saada selville, missä maassa- ja minkä lainsäädännön nojalla- tietoja käsitellään. Viime kädessä suurin kysymys onkin siitä, kuinka luotettavana palveluntarjoajaa voi pitää. Laguksen mukaan asian voi varmistaa auditoinneilla (määrämuotoinen ja objektiivinen arviointi sen havaitsemiseksi, onko auditoinnin kohteelle asetetut vaatimukset täytetty), joista vastuu on taas rekisterinpitäjällä. Rekisterinpitäjä voi tosin keventää omaa taakkaansa jossain määrin sopimuksilla alihankkijan kanssa, mutta lopullista vastuutaan hän ei voi kiertää.
Euroopan unionin tai talousalueen ulkopuolella henkilötietoja saa siirtää ja käsitellä vain, jos käsittelymaassa taataan tietosuojan riittävä taso.

Artikkelissa tuli hyvin esille se, että henkilötietojen tallentaminen pilveen on aina turvallisuusriski ja rekisterinpitäjän on syytä olla varovainen siirtäessään tietoja verkkoon. Pilvipalvelujen omistajasta ei välttämättä ole varmaa tietoa, jonka nojalla tiedot voivat joutua vääriin käsiin.
Itse artikkelin ja tietojen perusteella mitä löysin, voi vastauksena kysymykseen sanoa: pilvipalveluita voi käyttää, mutta henkilötietojen tallentaminen pilveen on aina suuri riski. Tiedostojen, kuvien ja videoiden tallentaminen pilveen on aina hyvä varmuuskopio, mutta 100 % varmuutta ei ole pilvipalvelujen toimivuudesta ja siitä, voivatko tiedostot kadota bittiavaruuteen ikuisiksi ajoiksi.


Artikkelin osoite:
https://www.tietosuoja-lehti.fi/index.php?mid=2&pid=32&aid=3361

Lähteet: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/useinkysyttya.html
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/useinkysyttya/pilvipalvelut.html
http://www.sulava.com/2012/04/pilvipalvelut-kymmenen-kysymysta-joita-et-ole-koskaan-kehdannut-kysya/


perjantai 18. syyskuuta 2015

Tietosuojavaltuutettu - Esitelmät 2

16.9.2015

Tällä kertaa kävimme läpi viimeiset esitelmät luokan kesken. Ensimmäinen ryhmä esitti biometrisen tunnistamisen, joka tarkoittaa ihmisen tunnistamista käyttämällä ihmisruumiin eri piirteitä. Biometriseen tunnistukseen kuuluvat niin: kasvot, ääni, sormenjäljet, silmän iiris, kämmenen muoto ja perinteinen allekirjoitus. Biometrisiä tunnisteita käytetään esimerkiksi passeissa, joissa on passin omistajan kuva ja sormenjälkitunniste.
Etuja biometrisen tunnistamisen kanssa on tunnistuksen nopeus ja tunnistamisen laadun parantuminen.Tunnistukseen tarvittavia piirteitä ei voi unohtaa kotiin ja huijaaminen on hankalampaa. Kuitenkin biometrisellä tunnistamisella on ongelmia siinä missä muissakin tunnistuksissa. Biometrisiä piirteitä voi vaihtaa, mutta niitä voidaan kerätä ja käyttää henkilön tietämättä. Siksi biometrisiä tunnisteita ei pidä käyttää verkkopankeissa, verkkokaupoissa ja kaikissa, mihin pystyy kirjautumaan olematta läsnä henkilökohtaisesti. Lisäturvaa tuovat perinteiset salasanat paikoissa, joissa turvallisuusriski on suuri. Itse biometriset tunnnistuksien tietojen kerääminen on sidottu lakiin tai jos erityislainsäädännön puuttuessa voi biometrisen tunnistuksen ottaa käyttöön vain käyttäjien suostumuksella.
Itse en niinkään pelkää mitään suurempia aukkoja biometrisen tunnistamisen kanssa. Tietysti aina on mahdollista, että joku ulkopuolinen taho saa käsiinsä juuri sinun tunnistamiseen tarkoitetut tiedot ja käyttää niitä hyväkseen. Itse kun en ole päässyt paljoa käyttämään kyseisiä tunnistuksia, kuin vain oman naaman näyttämiseni jossain palveluissa. Biometrisiä tunnistuksia ajateltiin tuotavan myös kaupan kassoille, jossa jokainen asiakas tunnistautuu omien kasvojensa avulla ja maksaa ostokset sen avulla. En ole varma mihin asti tämä idea on lähtenyt kehittymään, mutta itselleni ajatus kuulosti vähän oudolta. Tietysti se varmasti toimisi hyvin ja nopeuttaisi ostoksien tekemistä, mutta ainakin itse haluaisin käyttää mielellään maksukorttia, ihan varmistaakseni että varmasti maksan sen mitä haluan. Maailmassa on kuitenkin samanlaisia kasvojen piirteitä omaavia ihmisiä ja ihan kaksostenkin kanssa kyseinen tekniikka voi olla vaikea käyttää. Silmät ovat onneksi ihmisessä luultavasti paras tunnistettava piirre.

Eräs ryhmä käsitteli Wlania, eli radioaalloilla toimivaa langatonta verkkoa, jonka kantama voi olla jopa 100 metriä, riippuen mahdollisista esteistä. Wlan-verkko on helppo käyttöinen, koska sen saa yhdistettyä suoraan tietokoneeseen ja kännykkään ilman ylimääräisiä johtoja. Oman kotiWlanin suojaaminen on kuitenkin erityisen tärkeää, koska suojaamattomaan wlan-verkkoon on kenellä tahansa pääsy ja jokainen epäilyttävä toiminta kohdistuu aina wlanin omistajaa kohtaan, vaikkei hän olisi tehnyt mitään. Wlan yhteyksiä voi karsia pois MAC ja IP rajoituksilla, mutta käytännössä Wlanin turvaamiselle on vain yksi keino, salaus. Paras mahdollinen salasana on +8 merkkiä, koska esimerkiksi naapuri ei pysty helposti keksimään salasanaa. Salasanojen kanssa on syytä olla varovainen ja esimerkiksi omien eläinten, lapsien tai läheisten nimiä on syytä välttää salasanojen käytössä, koska joku saattaa keksiä salasanan alta aikayksikön. Salasanoissa on aina syytä käyttää erikoismerkkejä ja numeroita, jotka vaikeuttavat salasanan murtamista. Yleisesti wlan-yhteyden kanssa pitää olla varovainen, ettei kukaan ulkopuolinen pääse sitä käyttämään. Vanha salaustekniikka WEP ei ole tarpeeksi vahva suojaamaan verkkoa ja sen takia muita kuten SSID (langattoman lähiverkon tunniste), WPA2 (tuorein wlanin suojausmekanismi) ja MAC (verkkokortin oma yksilöllinen postiosoite) ovat paljon turvallisempia vaihtoehtoja.

Viimeisenä eräs ryhmä esitti tietojen poistaminen internetin hakukoneista ja milloin on mahdollinen tarve poistaa omia tietoja. Internetin hakukoneet keräävät meistä koko ajan tietoa, mitä sivuja käytämme, minkälaisia tuotteita ostamme jne. Internetin hakukoneista ei voi periaatteessa omaa historiaansa poistaa, mutta esimerkiksi Google-käyttäjistä on mahdollista poistaa hakuhistoriat. Hakuhistorian poistaminen ei kuitenkaan poista joitain henkilökohtaisia tietojamme. Jos löydät internetistä omia henkilökohtaisia tietoja, joilla voi olla sinulle taloudellista haittaa tai kyseessä on identiteetin varkaus (sosiaalitunnukset, allekirjoitukset, seksuaalisesti häiritsevt kuvat ja videot, muut yksityiset asiat) on sinulla oikeus saada tietosi poistettavaksi internetistä. Hyvä tapa on esimerkiksi saada tieto pois ilmoittamalla kyseisen sivun ylläpitäjille, että haluaa tietojen poistettavan. Jos tietoja ei poisteta, voi asian viedä oikeudellisiin toimiin. Mutta esimerkiksi Google on tiedottanut, että he eivät poista puhelinnumeroita, syntymäaikaa, osoitteita jne. Google kuitenkin kertoo, että kaikki tapaukset ovat tapauskohtaisia ja kaikki käsitellään erikseen.
Yleisesti Internetissä ei kannata liian herkästi levittää omia tietoja, jopa Facebookissa olisi hyvä rajoittaa henkilökohtaisten tietojen jakamista. Itse en esimerkiksi mieluusti laita puhelinnumeroani mihinkään, mutta voin kuvitella että eiköhän minunkin puh.numero jostain netin syövereistä löydy.

maanantai 14. syyskuuta 2015

Tietosuojavaltuutettu- Esitelmät

10.9.2015

Viimeisimmässä merkinnässä kirjoitin blogeista ja yleisesti bloggaamisesta. Esitimme yhdessä parini kanssa omat mielipiteemme blogeista koko luokalle ja meille annettiin tehtäväksi kirjoittaa blogimerkintä toisten esitelmistä.

Monien esityksissä olivat henkilötiedot paljon esillä, kuten henkilötunnukset, henkilörekisterit, hakukoneet, yksityisyyden suoja jne. Itselleni jäi parhaiten mieleen kahden luokkalaiseni pitämä esitys valvontakameroista ja niiden kautta käsiteltävistä henkilötiedoista. Valvontakameroiden käytöstä täytyy selvästi tiedottaa ja kameravalvonta on kiellettyä henkilöstö- ja sosiaalitiloissa, pukeutumistiloissa, wc-tiloissa tai muissa vastaavissa tiloissa tai työntekijän käyttöön osoitetuissa tiloissa. Työpaikoilla kameravalvonta ei saa olla työntekijöiden työtä tarkkailevaa, vaan työnantajan täytyy määrittää kameravalvonta työntekijöiden ja henkilökunnan henkilökohtaisen turvaamisen takaamiseksi, omaisuuden suojaamiseksi, tuotantoprosessin asianmukaisen toiminnan valvomiseksi ja vaarallisten tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Kameravalvontaa saa käyttää omaan yksityiseen käyttöön, ilman että salakuvataan naapureita ja toisia ihmisiä. Kameravalvonnassa täytyy olla tarkana muun muassa autossa olevien kameroiden osalta. Periaatteessa autosta kuvaaminen on julkista, mutta Internettiin ei saa laittaa videoita, joissa näkyy selvästi toinen ihminen ja hänen kuljettamansa auton rekisterinumero.
Valvontakamerat jäivät myös sen takia mieleen, koska olen kiinnostunut valokuvaamisesta ja media-assistentti opinnoissa kävimme läpi missä saa kuvata ja mitä/ketä ei saa kuvata. Valokuvaaminen julkisilla paikoilla on sallittua omaan yksityiseen käyttöön, mutta silloinkin täytyy miettiä onko suotavaa kuvata kaikkea mahdollista ja onko edes suotavaa ottaa kuvia toisista ihmisistä omaan käyttöön. Tietysti kuvia ei saa julkaista ilman kenenkään lupaa, mutta julkiset paikat ovat vaikeasti arvioitavia. Toimittajan työssä minun piti kysyä aina kuvatuilta lupaa julkaista valokuva lehdessä, koska monet tuhannet näkevät kuvan. Erityisesti tarkka piti olla, kun kuvasi pieniä lapsia.

Toiseksi mieleen jäi esitys hakupalveluista ja kuinka hakukoneet toimivat, etsien meistä, muista, yrityksistä, yhteisöistä, internetsivustoista ja muusta tietoa, ehdottamalla juuri niitä parhaita vaihtoehtoja meidän käyttöömme. Esimerkiksi Google tietää paljon sinun tekemistä hakusanoista. Google ehdottaa jo aiemmin hakemiasi asioita ja osaa juuri niiden hakemiesi asioiden avulla ehdottaa sinulle mainoksia, palveluita ja sivustoja. Google voi tietää harrastuksistasi, sähköposteistasi, henkilökohtaisista tiedoista ja yleisesti mielenkiinnon kohteistasi. Hakukoneet keräävät massiivisia määriä tietoja meistä käyttäjistä ja kirjoittamistamme sanoista. Tarpeettoman puuttumisen sinun yksityisyyteen voit estää ottamalla selvää miten hakukoneet toimivat ja miten ne keräävät ja käsittelevät tietoja. On tarpeen myös käyttää eri palveluita, eikä ainoastaan Googlen palveluja. Google on yhdistänyt monien palveluiden käytöt (esimerkiksi Blogger on Googlen käytön ja käyttäjätunnuksien alaisena) ja Google osaa yhdistää monet tiedot sinusta käyttämiesi palveluiden perusteella. Jos epäilet tietojasi käytettävän vääriin tarkoituksiin, voit ottaa yhteyttä kyseiseen tahoon tai tietosuojaviranomaisiin. On kuitenkin valitettavaa, että jos käytät internettiä niin myös omat tietosi ovat levinneet helposti ympäri hakupalveluita ja sivustoja.

Kiinnostavia asioita olivat myös henkilörekisteriin tallennetut tiedot meistä ja miten pystymme itse muuttamaan niitä. Henkilösrekisterit voivat olla esimerkiksi työantajan rekisteri työsuhteiden hoitamista varten, sekä yrityksen asiakasrekisteri. Henkilötietolaki kieltää tallentamasta rekistereihin arkaluontoisia tietoja, joita ovat muun muassa etninen alkuperä, uskonnollinen tai poliittinen vakaumus, henkilön terveydentila ja seksuaalinen suuntautuminen. Arkaluontoisia tietoja voi käsitellä, jos henkilö on antanut luvan tallentaa rekisteriin kyseisiä tietoja tai jos oikeudesta arkaluontoisten tietojen käsittelyyn on laissa nimenomaisesti säädetty.

Seuraavalla tunnilla käymme läpi viimeiset esitelmät.

Lähteet: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/materiaalia/oppaat.html

tiistai 8. syyskuuta 2015

Mikä on blogi? - Tehtävä 1

8.9.2015

Mikä on blogi?- tehtävä 1

Saimme ryhmätyöksi parini kanssa kertoa mikä on blogi, mihin sitä käytetään, mitä riskejä sen käytöllä on jne. Itselläni on jo alustavasti paljon tietoa blogeista ja niiden käytöstä media-assistentti opiskelujen pohjalta, mutta sain paljon uutta tietoa ja ajateltavaa blogeista tämän tehtävän aikana.

Mikä se sellainen blogi on?

Tätä tekstiä lukiessasi olet juuri vierailemassa blogissa. Blogi on lyhenne sanasta weblog ja tarkoittaa julkista verkkosivua- tai sivustoa, johon sen ylläpitäjä kirjoittaa omia tekstejä muiden luettavaksi. Yleensä lukijoilla on mahdollisuus myös kommentoida kirjoittajan tekstejä ja osallistua mukaan keskusteluun, oli tekstissä kyseessä kirjoittajan oma elämä tai hänen mielipiteestään. Blogeissa kirjoittaja voi jakaa helposti kuvia, tapahtumia, omia arvosteluita, mielipiteitä ja oikeastaan kaikkea, mikä kuitenkin on järjen mukaisesti suotavaa julkaista. Blogit ovat helppo tapa pitää yhteyttä ystäviin, samalla tutustuen uusiin ihmisiin. Kirjoittajilla on yleensä jokin mielenkiinnon kohde, josta he tykkäävät kirjoittaa ja kertoa omia kokemuksiaan. Henkilökohtaisesti tykkään lukea blogeja, joissa näkee kirjoittajan elämästä ja hänen prosessistaan esimerkiksi opiskelujen parissa ja tuottaessaan sellaista materiaalia, josta hän itse pitää. Erityisesti blogit grafiikasta ja omasta taiteilijan prosessista ovat suosikkejani.

Miksi julkaista blogissa ja mitä vaaroja siinä piilee?

Blogit ovat helppo tapa julkaista ja tuoda esille mielipiteitä. Siinä piilee omat riskinsä joidenkin käyttäjien kohdalla. Jokainen voi kirjoittaa mitä ikinä he haluavat omaan blogiinsa, tietysti arvostelematta ketään henkilöä nimellä ja tuomatta heistä negatiivisia asioita esille. Tämä kuitenkaan ei jokaisen ihmisen kohdalla tapahdu ja olen joutunut oman kokemukseni kautta kokemaan sen, kun eräs nimeltä mainitsematon henkilö kirjoitti minusta negatiivisia asioita blogissaan. Asia saatiin lopulta selvitettyä sopimalla tekstin poistamisesta, mutta se jätti paljon kysymyksiä ja huolestuttavia ajatuksia mieleeni: miksi joku viitsii edes tehdä tällaista? Miksi hän haluaa kertoa minusta negatiivisia asioita omassa henkilökohtaisessa blogissaan, kun hän olisi voinut kertoa nämä kyseiset asiat minulle suoraan? Kuinka moni kyseisen tekstin ehti lukea, ennen kuin sain itse tietää mitä minusta on kirjoitettu? Ymmärrän sinänsä, että blogiin on helppo kertoa asioita, joita ei välttämättä toiselle kertoisi kasvotusten. Blogissa on myös helppo kirjoittaa toisesta kertomatta omaa identiteettiään. Tässä tapauksessa tiesin kuka kyseisen tekstin oli kirjoittanut, koska hän itse antoi bloginsa osoitteen, kun sitä pyysin. Minua itseäni harmitti kovasti tällainen käyttäytyminen, mutta periaatteessa ymmärrän miksi kyseinen ihminen sen teki. Onneksi hän kuitenkin poisti tekstinsä ja toivon mukaan oppi läksynsä.

Mitä olisi tärkeä muistaa blogia kirjoittaessa?

Kaikki mitä kirjoitamme internettiin, on myös kaikkien nähtävillä. On hankala piilottaa omaa blogiansa muilta lukijoilta, koska esimerkiksi nämä omat kouluaineisiini liittyvät blogit keräävät jo useita kymmeniä lukijoita, vaikken blogin osoitetta ole missään jakanut. Esittämiäni ajatuksia ja jopa sanoja voi Googlen hakukone löytää ja sen takia ehdottaa oman blogini osoitetta kiinnostuneelle lukijalle. Tätä en pysty estämään, kuin vain laittamalla blogini yksityiseksi.
Juuri tämän takia olisi suotavaa, ettet paljastaisi henkilökohtaisia ja paljastavia tietoja itsestäsi tai muista ja arkaluontoisia tai perättömiä tietoja. Kannattaa myös selvittää palveluntarjoajan tietosuojaperiaatteet ja omat oikeutesi blogin pitämisessä. Blogin voi aina laittaa yksityiseksi, jos et halua jakaa blogia jokaiselle internetin lukijalle. Henkilöllisyytesi voit aina peittää nimimerkillä, eikä sinun tarvitse kertoa koko nimeäsi blogissa. Nimimerkillä julkaiseminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että saat oman mielen mukaan kirjoitella mistä ikinä lystäät.

Yleisesti kannattaa tutustua blogin pitämiseen ja siihen liittyviin asioihin oman blogin palveluntarjoajan tietosuojaperiaatteista. Blogin palveluntarjoajilta saa helposti ohjeita, joiden avulla voit laittaa oman toimivan ja mukavan blogin pystyyn muille lukijoille.

Lähteet: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/materiaalia/oppaat.html "Blogi, mikä se on?"

Artikkeli

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/blogista-yha-useamman-ammatti-suosituimpien-kuukausiansiot-jopa-6000-euroa/4721822


Valitsimme parini kanssa Mtv3:n uutisartikkelin blogeista, joka kertoo mitkä ovat suosituimpien bloggaajien kuukausiansiot ja mitkä ovat suosituimpia blogien teemoja. Artikkelissa bloggausta ja sen tekijöitä käsitellään lyhyesti, jotta lukija saisi hyvän kuvan itselleen kyseisestä työstä.

Tammikuussa kirjoitetussa artikkelissa kerrotaan Blogibarometri 2014- tutkimuksesta, jonka mukaan vuoden 2014 suosituimpiin blogien teemoihin kuuluvat niin ruoka ja juoma, sisustaminen sekä muoti ja tyyli. Eniten lukijoita oli muoti- tyyli- ja vaateblogeilla, joista peräti kolmannella on 50 000- 100 000 lukijaa kuukaudessa. 
Blogien suosio lisää myös yritysten yhteydenottoja yhteistyötarjouksista, joita voi valita oman bloginsa brändin mukaisesti. Kolme neljästä bloggaajasta tienaa omalla blogillaan ja useampi saa säännöllisesti myös palkkaa, satasesta tuhansiin euroihin.

Bloggaus on lisääntynyt huimasti viime vuosien aikana ja on hienoa nähdä, kuinka osa ihmisistä voi tuoda omat taitonsa julki juuri blogien avulla. Sinun ei tarvitse lähteä tuottamaan esimerkiksi televisioon ohjelmaa, vaan voit tuoda asiat esille tekstin ja kuvien avulla. Bloggaaminen on hieno mahdollisuus siitä kiinnostuneelle luoda omanlainen brändi ja saada sponsoreita, jotka auttavat kyseisen brändin eteenpäin viemisessä. Blogit ovat varmasti vielä suositumpia tulevaisuudessa ja niiden käyttö yleistyy entisestään.